perjantai 8. helmikuuta 2013

Laukkurakkautta

Mä olen rakastunut. Aika palavasti ja ehkä hieman epätoivoisesti. Siis katsokaa nyt, eikö hän ole kaunis:

Liebeskind Berlin Scafati.
Mulla on ollut laukkukuume jo joulusta lähtien ja voin kertoa, ettei se ota laantuakseen. Kaikki alkoi siitä, kun päätin täräyttää ja ostin Harrodsin joulualesta Marc by Marc Jacobsin Q Lil Ukita -laukun. Maksoin ostokseni, sain tilausvahvistuksen, ja jäin jännittyneenä odottamaan. Kunnes sitten saman päivän iltana sain Harrodsilta viestin, että laukku olikin heiltä jo loppuunmyyty. Damn you Harrods!

Sitten ajattelin, että voin katsella laukkua Nizzan-reissulla, siellä kun on hyvät ja vähän erilaiset valikoimat kuin täällä, ja mahtuihan matkalle useampi tax free -shoppailumahdollisuuskin. Ja kyllähän siellä kivoja laukkuja näkyi, muttei mitään sellaista, että olisin menettänyt sydämeni ja pannut Visan välittömästi vinkumaan.

Joten olin ajatellut katsastella kevään uusia malleja ihan kaikessa rauhassa. Kunnes. Näin tämän kaunottaren, Liebeskind Berlinin Scafati-laukun. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Koska mennään jo kovaa kyytiä kevättä kohti, haluan vaalean laukun (ei siis mitään mustaa, harmaata tai muutakaan tummasävyistä). Ihan valkoista tai hyvin vaaleaa en silti halua ihan siksi, että oli laukku miten laadukas tahansa, vaalea väri ottaa aina vähän enemmän osumaa (tai ainakin ne näkyvät enemmän) kuin tummemmat. Ja nyt olisi tarkoitus hankkia laukku, joka kestää useamman kuin yhden kauden.

Olen periaatteessa myös aika ronkeli laukun sulkemismekanismin suhteen. Koska tykkään kantaa laukkua kädessä tai käsivarrella, kaikenlaiset läpät ovat minusta vähän hankalia (tosin Marc by Marc Jacobsin Q Lil Ukitassa annan sen anteeksi ^_^). Magneettilukot tai kokonaan avonaiset laukut ovat ihan OK, mutta niissä on rajoituksensa, enkä esimerkiksi koskaan lähtisi matkalle sellaisen laukun kanssa. Ensinnäkin varon varkaita ja toisekseen en halua, että kaikki tavarani leviävät vaikka lentokoneen lattialle, jos laukku vähän keikahtaa.

Niin ja laukun pitää olla tarpeeksi iso. Koska olen itse aika pieni, en tarkoita mitään jättiläiskassia, mutta niin iso, että sinne mahtuu kaikki arkipäivänä mukaan tarvittava helposti ja mielellään myös esim. vesipullo, kirja ja aurinkolasit, kaikki yhtäaikaa.

Joten huomaatteko? Liebeskindin Scafati on siis ihan täydellinen laukku minulle! Se on todella tilava, väri ei ole liian tumma, malli on varsin klassinen ja siinä on vetoketju. Ja vaikka usein tykkään vähän bling blingistä ja erikoisemmista jutuista, tuo laukun malli vaan hivelee mun silmää. Pelkistetyn yksinkertainen muttei yhtään tylsä.

Hassua myös, että vaikka en ole yhtään ruskea ihminen, tämä väri miellyttää kovasti mun silmää. Värin nimi on muuten scotch. En tiedä, viittaako se viskiin, mutta mulla ainakin tulee enemmän mieleen butterscotch, kermatoffee. Nam. ^_^ Laukkua myy ainakin Stockmann. Stockallahan olisi ne kantisetusetelitkin nyt helmikuussa...

Mitenkäs teillä, onko kevättä ja rakastumista jo ilmassa?

6 kommenttia:

  1. IIIIHANA!!!

    Varmaan pakko hankkia tai sitten se Olbia... Jompi kumpi...

    -Elina-

    VastaaPoista
  2. Oi, tuo Olbiakin on upea! Tykkään ihan hirveästi tästä väristä ja vihreä vuori on myös tosi hauska yksityiskohta. Ja näiden nahka on niiiiiin pehmeää! Mulla tämä jäi sitten kuitenkin hankkimatta, sillä nahka ilmeisesti naarmuuntuu todella herkästi. :-/ Sääli, kun nämä ovat niin kauniita!

    VastaaPoista
  3. Moi vielä, Sara! :)

    Itselläni on nyt kyllä sellanen laukkukuume, että aion hankkia jomman kumman noista. Ehkä kallistun siihen Olbiaan... :)

    Pitkään mua on "tökkinyt" toi laukun vihreä vuori, mutta nyt mä niiiiin tykkään siitä!!! :) Tuo sellasta kivaa särmää tolle laukulle.

    Inka's-blogissa juuri kehuttiin noiden Liebeskind Berlin-laukkujen laatua ja itselleni tuon merkin laukku olis ensimmäinen. Otan sen riskin - naarmuuntumisesta huolimatta! ;)

    Ja toi väri on kyllä niin ihana!! Ja se, että laukun saa suljettua vetoketjulla, on mullekin tärkeä juttu. Ei tosiaan levahda tavarat minnekään.

    Mukava blogi sulla, ekaa kertaa kommentoin. :)

    -Elina-

    VastaaPoista
  4. Kiva kun kommentoit ja kiitos, kiva jos tykkäät! En mäkään ole kyllä vielä päässyt yli tästä Scafati-rakkaudesta, viimeksi viikonloppuna taisin taas käydä kurkkaamassa sitä Stockalla. Ja minäkin olen kyllä kuullut paljon kehuja Liebeskindin laukuista. Olisi tosi kiva kuulla, mihin sitten päädyt ja kestääkö laukku käytössä ihan hyvin! Ehkä minäkin voisin sitten uskaltautua kotiuttamaan tämän tai jonkun muun. :-)

    VastaaPoista
  5. Moi! Päädyin Olbiaan ja rakkautta on - vieläkin! :) Hyvin on kestänyt käytössä, joskin ollut ns. parempana laukkuna.

    -Elina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tosi kiva, että tulit kertomaan "laukkukuulumiset"! Ja hyvä tietää, että Olbia on ollut mieleinen ja vielä kestävä - ehkä minäkin sitten jossain vaiheessa uskaltaudun Liebeskindin laukun hankkimaan, kyllä ne vaan ovat aika ihania. Nykyisenä arm candyna minulla on Michael Korsin Bedford, josta olen siitäkin kyllä tykännyt kovasti. Kannattaahan näitä vähän parempia (ja hintavampia) laukkuja kohdellakin vähän varoen, minullakin on kyllä sitten kakkoslaukkuja niille päiville, kun räntää vihmoo tai muuten laukku joutuu koville. :-)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!